Työni saa sydämeni

Annoin Ahjolan kehonhuoltoryhmäläisille sydämeni viimeisellä syyskauden kerralla.

Olin tehnyt pieniä sydämen mallisia paperilappuja joissa kummallakin puolella oli jokin kehonhuoltoon liittyvä yksinkertainen liike. Avaus ja halaus, taivutus sivulle, rullaus alas ja ylös, lantioympyrät, jalan nostot ym. Jokainen sai siis mukaansa yhden sydämen ja kaksi liikettä.

Aiheesta oli aivan mahdoton olla vääntämättä muutamaa puujalkavitsiä. Liikkukaa sydämen mukaisesti ja muistakaa ottaa sydämenne lähtiessänne mukaan.

Mutta miten kävikään. En osannut itse noudattaa tuota ohjetta! Noin 30 sydämestäni 17 löysi uuden kodin ja loput jätin lähtiessäni kylmästi saliin, anonyymiin, ikkunalliseen, uudelleen käytettyyn kirjekuoreen. Katsoin kyllä taakseni, mutta eihän se sydämien säilytyspaikka, valkoinen kirjekuori valkoisella seinällä nojaamassa huomiotani herättänyt.

Sinne jäivät sydämet. En niitä ainakaan pukuhuoneessa enää löytänyt laukustani. Enkä kehdannut rynnätä keskelle seuraavaa tuntia kyselemään sydämieni perään vaan lähdin haikein mielin ja sydämettömänä.

Joten sinä joka ehkä liikut Saukkolassa, luokka vitosessa. Sydämeni ovat todennäköisesti peilin alapuolella, lattialla, valkoista seinää vasten huolettomasti nojailemassa. Hylättyinä. Ellei sitten siivooja, vahtimestari tai jonkun muun ryhmän ohjaaja tai liikkuja ole jo siirtänyt sydämiä parempaan paikkaan eli roskiin.

Jos kuitenkin löydät sydämeni, saat pitää ne. Lähdin ja jätin sydämeni, lähes taakseni katsomatta. Niin tyypillistä. Sinne hukkuivat sydämeni. Ehkä jopa ansaitsin sen.

Löytäjä saa siis pitää sydämeni, säilöä varmaan talteen, käyttää tai heittää pois. Sydämeni saa myös luovuttaa eteenpäin. Sydämeni ovat siis sinun. Niiden kohtalo on sinun käsissäsi.

Sydämeni saa viedä vaikka matkalle. Ehkä jonnekin etelän lämpöön. Korventumaan auringon alle tai sukeltelemaan trooppisten kalojen kanssa. Sydämeni saa viedä myös jonnekin kylmään, lumen, viiman ja tuulen keskelle. Päätöshän on sinun joten minulla ei ole sanavaltaa siihen pitävätkö sydämeni kylmästä, viimasta, kylmästä, tuulesta, kylmästä ja... kylmästä. Totean vain että tarjoathan sydämilleni sitten siellä kylmässä paljon kuumaa juotavaa ja takkatulen lämpöä. Heitä minua sydämeni matkakuvilla.

-Katri

P.S.
Multa aina toisinaan kysellään että mistä mä bongaan kappaleita tunneille. Noh, ihan mistä vain! Eri asia tietysti on että tuleeko niitä löytyneitä biisejä ikinä käytettyä missään. Leffoista, toisten tunneilta, tuolta ulkoa. Tai päätän sanan ja googletan. Ja jos en käytäkään löytämääni kappaletta, niin voin ainakin sanoa kuunneelleeni sen jonkin todella oudon teoksen edes yhden ainoan kerran elämässäni.