Viimeisimmän tiedon mukaan...

Venyttely kannattaa. Eläimetkin venyttelevät levon jälkeen. Niskaa ei kuitenkaan kannata venytellä. Eikä saa venytellä mitään kehon osaa pitkään. Itseasiassa ei kannata venytellä ollenkaan. Tai jos venyttelee, kannattaa tehdä vain lyhytkestoisia tai dynaamisia venyttelyitä. Tai oikeastaan kannattaa sittenkin venytellä. Varsinkin niskaa. Laihduttajan kannattaa katsoa minä vuorokaudenaikana syö. Lenkille pitää lähteä ennen aamupalaa. Rasva lihottaa. Kevyttuotteet laihduttavat. Viimeisimmän tiedon mukaan aerobinen liikunta ei laihduta vaan lihaskuntoilu.

Kuulostaako tutulle? Oletko tärmännyt näihin väittämiin? Palaan venyttelyaiheeseen vielä aivan tekstini lopussa. Sitä ennen käsittelen hieman yleisesti luuloja, oikeaa ja väärää sekä koko ajan päivittyvää tietoa. Ja tietysti sitä tiedon hakua, sen linkittämistä ja lähteiden luotettavuutta. Yritän tällä tekstillä parhaani mukaan auttaa jokaista löytämään oikeaa tietoa kaikesta, tietysti myös venyttelystä.

Kävin tässä läpi vanhoja blogikirjoituksiani ja tutkistelin hieman niissä olevia erilaisia väitteitä sekä neuvoja ja niiden tueksi linkattuja artikkeleita, tutkimuksia sekä asiantuntijoiden laatimia tekstejä.

Harvoin julkaiseminen tai vielä harvempi asiapitoinen kirjoittelu ei missään nimessä anna minulle oikeutta tarjota jostain tuolta kuultuja väitteitä ja vähän sieltä sun täältä linkattuja tekstejä väittämieni tueksi. Kerron kyllä erilaisissa treenihaasteissa miten liike tehdään ja toisinaan myös sen miten sitä ei kannata tehdä ja miksi, mutta suurin osa treeniohjeistani ovat jääneet ilman linkkiä lähdetiedostoon. Kun linkitän tietoa, yritän parhaani mukaan tarjota parhaan mahdollisen tietolähteen. Aina tämäkään ei kuitenkaan ole onnistunut. Yritän parantaa tapani.

Tietysti voidaan todeta että tietämys siitä miten kannattaa vaikkapa kyykätä ja miten ei, kuuluvat jo vuosien kokemuksella ammattitaitooni ja tuon myötä voisin jo todeta tiettyjä asioita perustelematta niitä tai tarjoamatta tukea väitteelleni. Koska kokemus. Koska ammattitaito.

Mutta eihän sen niin pitäisi olla. Eikä olekaan. Varsinkaan netissä. Siellä missä kuka vain, ainakin hetkellisesti, voi sanoa olevansa kuka tahansa. Eivätkä tittelitkään oikeuta kirjoittamaan väittämiä ilman kunnon perusteluita tai lähteitä?

Ei. Maailma ja netti on pullollaan esimerkkejä siitä miten ihmiset sopivilla titteleillä tai pelkkä kirjoitettu teksti ovat saaneet ihmiset uskomaan valheisiin tai päättelemään väärin vaikka tutkimustuloksia ei ole tai ne ovat puutteelliset. Tai sitten tittelit ovat tekaistuja.

Mielestäni jokaisen lukijan, joka aikoo kommentoida tai kertoa eteenpäin lukemaansa tekstiä, velvollisuus on lukea enemmän kuin otsikko. Lukea koko teksti niin että ymmärtää lukemansa. Perehtyä.

Ja samalla myös mielestäni jokaisella tekstin tuottajalla on velvollisuus ilmaista aina selkeästi onko kyseessä mielipide vai fakta ja perustella niistä ainakin se jälkimmäinen. Eikä hyvä perustelu nojaa pelkästään omaan tai kaveripiirin kokemukseen, vaan todennettuun tietoon, luotettaviin lähteisiin tai uskottaviin tutkimustuloksiin.

Muutama esimerkki. Ja älä lannistu linkkien määrästä. Tarkoituksenani ei ole se että luet kaikkien linkkien tekstejä, vaikkakin yllä juuri painotin tekstiin perehtymisen tärkeyttä. Lue jos kiinnostaa, mutta ennen kaikkea tarkastele linkkejä muullakin tavoin. Miten, siitä lisää alla.

Sokeri ja rasvat. Sokeriteollisuus on lobannut noin 60-luvulta lähtien sokerin käyttöä elintarvikkeissa rasvan kustannuksella. Nykyisin kova rasva on paha juttu, pehmeä taas ei. Tai ainakin öljyt ovat, margariini on vahingollista. Ja jos sokeri ei ole aina ollut ihan ok niin makeutusaineet ainakin ovat. Tai sitten eivät. Riippuen siitä mistä tietoa etsii, sokeri on joko myrkkyä elimistölle tai sitten vain ihan tavallista, tiiviisti pakattua energiaa. Kova rasva aiheuttaa pahaa kolesterolia mikä kalkkeuttaa verisuonet. Ja lisäaineet. Ne vasta pahoja ovatkin. Niin ja sitten se suola.

Mikä tekee tekstistä uskottavan? Mistä tiedät mihin tietoon voit luottaa?

Tarkastele seuraavia seikkoja:
* Koska teksti on julkaistu?
 - Vanha tieto saattaa olla väärää. Uusin tieto taas liian uutta eli riittävä tutkimustieto puuttuu.
* Kuka on kirjoittaja ja mitkä ovat kirjoittajan meriitit?
 - Alan asiantuntija, harrastaja, toimittaja?
* Onko teksti mielipidekirjoitus vai faktaan pohjautuva?
 - Mihin väittämät siis perustuvat?
* Tekstin linkit, lähdetiedot, mahdolliset tutkimustulokset tai asiantuntijat.
* Onko teksti blogikirjoitus, tiedejulkaisu tai muu artikkeli tai uutinen?
 - Blogikirjoitus voi olla tosi, sitä ei kuitenkaan tarkista kukaan muu kuin kirjoittaja.
* Missä teksti on julkaistu?
 - Alan nettijulkaisu tai lehti, luotettava mediatalo vai ns. vaihtoehtomedia?
* Mitkä ovat artikkelin aiheen ja julkaisupaikan kytkökset?
 - Esim. tietyn tuotteen mainossivusto jossa valmistajan omaa faktaa tuotteesta.
* Mistä muista aiheista sivuilla on kirjoitettu?
* Onko aiheeseen perehdytty kunnolla?
* Onko harmaasta alueesta tehty mustavalkoinen?
 - Yksi ratkaisu kaikille sopiva huomioimatta ympärisöä ja geenejä?
* Hylkääkö teksti kaiken vanhan tiedon ilman perusteluja?
* Tehdään tutkimuksissa virhepäätelmiä, verrokkiryhmä puuttuu, onko otanta pieni?
* Onko teksti ja otsikko klikkihakuinen?
 - Helppolukuinen teksti vai ajattelua vaativa?
* Onko tietoa riittävästi?
 - Tekstin pituus, pohdinta eri suunista, lähteet.
* Mihin sivun linkit ja lähdetiedot viittaavat?
 - Oletko kuullut koskaan näistä tahoista? Näyttävätkö lähteet uskottavilta?
* Onko tekstin väittämiä muilla sivuilla ja ovatko nämä riippumattomia toisistaan?
 - Onko joku muu taho kirjoittanut samasta aiheesta omasta näkökulmastaan?
* Toistuuko sama teksti täysin samanlaisena jossakin muualla?
 - Suoraan sellaisenaa kopioitu teksti toisaalla ei varmenna tietoa.
* Miltä sivu näyttää?
 - Epämääräiset kuvat, huono sivumuotoilu, toisto, paasaus, kielioppivirheet, puuttuvat vastuuhenkilön yhteystiedot.

Tekstiä ei välttämättä tee virheelliseksi se että kirjoittajalla ei ole oikeita titteleitä tai että teksti on blogissa. Eikä kirjoittajan kielioppivirheet välttämättä kerro muusta kuin luku- ja kirjoitushäiriöstä. Kaunis ja silmää miellyttävä sivu ei aina ole oikeassa. Huonosti muotoiltu sivu ja teksti ei aina ole väärässä. Mutta jos kukaan muu taho ei ole samaa mieltä, ei ole kirjoittanut aiheesta, teksti tarjoaa monitahoiseen ongelmaan yksinkertaisen ratkaisun tai kirjoitus löytyy yleisesti valemediaksi todetulta sivustolta, kannattaa suhtautua skeptisesti sivuston tarjoamaan tietoon. Soodan ja sitruunan litkiminen ei paranna syöpää eikä sen taustalla ole lääkärien ja lääkevalmistajien salaliittoa.

Palataan takaisin venyttelyyn. Aiempi blogikirjoitukseni Venyttelystä venyttelyyn. perehtyy eri tapoihin venytellä. Tarjoan eri vaihtoehtoja venytellä, väitän että venyttely on hyväksi ja kerron myös muutaman yleisohjeen mitä kuuluu soveltaa oma keho huomioiden. Yritän myös sanoa että vaikka erikoistapauksia on olemassa, juuri sinä et välttämättä ole se erikoistapaus.

Olen törmännyt väittämään että niskaa ei saisi koskaan venyttää kääntämällä päätä alas. Toisaalta taas esim. joogan hartiaseisonta asanassa (sarvangasana) koko ylävartalon paino käsiä lukuunottamatta on niskan päällä.

Muutama kymmenen vuosi sitten oli myös käsitys että venyttely ei ole lainkaan hyödyllistä. Nyt taas korostetaan venyttelyn tärkeyttä yhtenä hyvinvoinnin peruspilareista. Nykyään ymmärretään minkälaista venyttelyä kannattaa tehdä missä treenin vaiheessa. Miten eri tyyppinen venyttely vaikuttaa kehon eri osiin ja mitä kehossa tapahtuu venyteltäessä.

Lue siis. Hae tietoa. Ota selville ja perehdy. Toivottavasti päädyt samaan tulokseen kuin minä että venyttely kannattaa. Oman kehon ja treenin myötäisesti tietysti. Tosin ei minua kannata uskoa koska kirjoitan ja sanon niin. Usko kaikkia niitä faktoja mitä löydät. Ja mitkä niistä ovat oikeita faktoja? Toivottavasti annoin tällä tekstillä riittävät eväät oikeiden faktojen löytämiseen.

-Katri