Liikuntakeskusvierailut, osa 6
Otsikko ei ihan pidä paikkansa. Vierailu on hieman harhaanjohtava sana, mutta pitäydytään nyt samankaltaisessa otsikossa kuin aiemmat osatkin.
Vakiohjaajana käyn ohjaamassa UnipoliSportilla, TAYn toimipisteessä eli Atalpalla vähintään kerran viikossa. Lisäksi satunnaiset tuuraukset ja mahdolliset 4 viikon mittaiset kurssit. Olen toiminut yliopistolla ryhmäliikunnan ohjaajana 2009 syyskuusta lähtien. Vähintään tunti viikossa TAYlla syys-ja kevätkausina, mutta lisäksi myös parina kautena TAMKin toimipisteessä, muutama satunnainen kerta TTYllä ja parina kesäkautena Atalpalla.
UnipoliSportin ryhmäliikunta, kurssit ja kuntosalit ovat kaikkien kolmen korkeakoulun eli TAYn, TAMKin sekä TTYn liikuntamaksun maksaneiden opiskelijoiden ja työntekijöiden käytettävissä. Kolme korkeakoulua, kolme liikuntakeskusta, kuntosalit ja kymmenittäin ryhmäliikuntatunteja mukavan pienellä kausimaksulla.
Tuntien ohjaajat saavat käydä toisten ohjaajien tunneilla vapaasti silloin kuin tykkäävät. Valitettavasti jostain kumman syystä ainakin minulle käy kuitenkin todella usein niin, että aina löytyy jokin syy ettei juuri sillä kertaa ehtinyt / päässyt / jaksanut / voinut jäädä oman tunnin jälkeen toisen ohjaajan tunnille. Paikkaan missä on varmasti asiansa osaava ohjaaja eikä liikkumisesta tarvitse maksaa mitään. Kuinka hullua että ilmaisuudesta ja kätevyydestä huolimatta (on jo paikanpäällä) ei silti tule käytyä toisten ohjaajien tunneilla kovinkaan usein!
Tällä kertaa kuitenkin päätin että nyt hiihtolomalla on hyvä tilaisuus jäädä omien tuntien jälkeen saliin liikutettavan rooliin. Punttitunti kun normaalisti on aika täyteen pakattu ja Atalpan iso ryhmäliikuntasali pullistelee liitoksissaan jopa 80 liikkujan sovittaessa itsensä ja tarvittavat välineet peilin ja ohjaajan eteen. Korkeakoulujen tunneilla hiihtoloma vaikuttaa asiakasmäärään vaikkei opiskelijoilla varsinaisesti lomaa olekaan.
Ensin siis omat tunnit, kuntotanssi ja balance, joiden jälkeen puntti ja puolen tunnin venyttely. Ei paha... Saa nähdä kuinka kipeä olen parin päivän päästä. On hieman eri asia olla asiakkaana paikassa missä todennäköisesti aika moni tunnistaa sinut ohjaajaksi kuin jos olisi vain anonyymi asiakas muiden joukossa. On pakko tehdä edelleen kaikki esimerkillisesti. Tai ainakin yrittää.
Puntti (60min)
Lyhyt alkuverryttely, lyhyt sykkeen ja lämmön nosto. Käytössä tällä kertaa vain painot. (Atalpalla mm. painotankoja sekä steppilautoja käytettävissä.) Otin kaksi paria. Turvalliset 3 ja 4 kiloa koska en tiennyt lainkaan minkälaisia liikkeitä olisi tulossa. Jälkikäteen voin todeta että tavallisissa kyykyissä olisi voinut olla huomattavasti raskaammat painot, mutta koska en tuntenut ohjelmaa niin valitsin turvallisemman tien.
Ohjaaja oli ammattitaitoinen ja ohjelma oli selkeä sekä tehokas. Hyvä tunti siis. Juuri sitä mitä puntilta voi odottaakin. Hauiskäännöissä vasen käsi piiputti ennen aikojaan kun oikeasta olisi vielä löytynyt puhtia, mutta oikeakätisenä se olikin ihan odotettavissa. Pitänee kiinnittää enemmän huomioita siihen millä kädellä näytän enemmän omilla tunneillani liikkeitä. Ei siis aina se oikea. Askelkyykyissä oli taas vaarana eri suuntiin muljuavat polveni, mutta onneksi sain keskittyä tunnilla vain itseeni niin vältyin haavereilta. Peilit on kyllä elintärkeät tällaisissa liikkeissä. Keskityin niin kovin että hymykin hyytyi.
Yksi erikoisempi välineiden käyttötapa jäi erityisesti mieleeni mitä en ole missään aiemmin tehnyt. Tosin en ole kovinkaan vakituinen muiden tunneilla kävijä, joten ei kannata luottaa minun sanaani tavallisuudesta poikkeavasta käyttötavasta. Pakaroita treenattiin perinteisellä jalan koukkunostolla ylös konttausasennossa kyynärpäät lattiassa, mutta kumpaankin polvitaipeeseen laitettiin paino. Ensin tuntui siltä että miten ihmeessä tämä voi onnistua, mutta toteutus oli itseasiassa todella helppo kun tajusi että kyllä se paino siellä polvitaipeessa pysyy. Polven ollessa koukussa konttausasennossa ja kun koukistaa vielä nilkan, jää paino todellakin jännittyneen pohjelihaksen avustuksella loukkuun taipeeseen ja pakaralihaksen rääkki voi alkaa. Käytin 4 kiloa, mutta lyhyellä toistomäärällä painavampikin olisi mennyt.
Venyttely (30min)
Tunnin aikana sai valita venyttelikö dynaamisesti vai staattisesti. Dynaamiset ovat ehkä hieman parempi vaihtoehto lihasten rankan pumppauksen jälkeen. Hyvä perustunti tämäkin. Taas pitkästä aikaa oli mukava että sai olla liikutettavana eikä liikuttajana.
Balancen jälkeen on aina niin levollinen ja ehkä jopa hieman katatoninen olo, että siitä on henkisesti aika vaikea jatkaa punttitunnin kaltaiselle tunnille. Johtuu varmastikin suurimmaksi osaksi siitä että balancea ennen olen riehunut kuitenkin jo yhden tunnin minkä jälkeen tunnin rauhoittuminen viimeistelee setin. Mutta nyt ehdin ja jaksoin jäädä. Olin kyllä kolmen ja puolen tunnin jälkeen oikein tyytyväinen. Eikä tunnu ollenkaan pahalta nyt seuraavana päivänä lihaksissa. Pitänee verrytellä tänään kehonhuoltotunnilla hyvin jotta olo on ihan mukava vielä huomennakin.
Hyvää viikonloppua!
Vakiohjaajana käyn ohjaamassa UnipoliSportilla, TAYn toimipisteessä eli Atalpalla vähintään kerran viikossa. Lisäksi satunnaiset tuuraukset ja mahdolliset 4 viikon mittaiset kurssit. Olen toiminut yliopistolla ryhmäliikunnan ohjaajana 2009 syyskuusta lähtien. Vähintään tunti viikossa TAYlla syys-ja kevätkausina, mutta lisäksi myös parina kautena TAMKin toimipisteessä, muutama satunnainen kerta TTYllä ja parina kesäkautena Atalpalla.
UnipoliSportin ryhmäliikunta, kurssit ja kuntosalit ovat kaikkien kolmen korkeakoulun eli TAYn, TAMKin sekä TTYn liikuntamaksun maksaneiden opiskelijoiden ja työntekijöiden käytettävissä. Kolme korkeakoulua, kolme liikuntakeskusta, kuntosalit ja kymmenittäin ryhmäliikuntatunteja mukavan pienellä kausimaksulla.
Tuntien ohjaajat saavat käydä toisten ohjaajien tunneilla vapaasti silloin kuin tykkäävät. Valitettavasti jostain kumman syystä ainakin minulle käy kuitenkin todella usein niin, että aina löytyy jokin syy ettei juuri sillä kertaa ehtinyt / päässyt / jaksanut / voinut jäädä oman tunnin jälkeen toisen ohjaajan tunnille. Paikkaan missä on varmasti asiansa osaava ohjaaja eikä liikkumisesta tarvitse maksaa mitään. Kuinka hullua että ilmaisuudesta ja kätevyydestä huolimatta (on jo paikanpäällä) ei silti tule käytyä toisten ohjaajien tunneilla kovinkaan usein!
Tällä kertaa kuitenkin päätin että nyt hiihtolomalla on hyvä tilaisuus jäädä omien tuntien jälkeen saliin liikutettavan rooliin. Punttitunti kun normaalisti on aika täyteen pakattu ja Atalpan iso ryhmäliikuntasali pullistelee liitoksissaan jopa 80 liikkujan sovittaessa itsensä ja tarvittavat välineet peilin ja ohjaajan eteen. Korkeakoulujen tunneilla hiihtoloma vaikuttaa asiakasmäärään vaikkei opiskelijoilla varsinaisesti lomaa olekaan.
Ensin siis omat tunnit, kuntotanssi ja balance, joiden jälkeen puntti ja puolen tunnin venyttely. Ei paha... Saa nähdä kuinka kipeä olen parin päivän päästä. On hieman eri asia olla asiakkaana paikassa missä todennäköisesti aika moni tunnistaa sinut ohjaajaksi kuin jos olisi vain anonyymi asiakas muiden joukossa. On pakko tehdä edelleen kaikki esimerkillisesti. Tai ainakin yrittää.
Puntti (60min)
Lyhyt alkuverryttely, lyhyt sykkeen ja lämmön nosto. Käytössä tällä kertaa vain painot. (Atalpalla mm. painotankoja sekä steppilautoja käytettävissä.) Otin kaksi paria. Turvalliset 3 ja 4 kiloa koska en tiennyt lainkaan minkälaisia liikkeitä olisi tulossa. Jälkikäteen voin todeta että tavallisissa kyykyissä olisi voinut olla huomattavasti raskaammat painot, mutta koska en tuntenut ohjelmaa niin valitsin turvallisemman tien.
Ohjaaja oli ammattitaitoinen ja ohjelma oli selkeä sekä tehokas. Hyvä tunti siis. Juuri sitä mitä puntilta voi odottaakin. Hauiskäännöissä vasen käsi piiputti ennen aikojaan kun oikeasta olisi vielä löytynyt puhtia, mutta oikeakätisenä se olikin ihan odotettavissa. Pitänee kiinnittää enemmän huomioita siihen millä kädellä näytän enemmän omilla tunneillani liikkeitä. Ei siis aina se oikea. Askelkyykyissä oli taas vaarana eri suuntiin muljuavat polveni, mutta onneksi sain keskittyä tunnilla vain itseeni niin vältyin haavereilta. Peilit on kyllä elintärkeät tällaisissa liikkeissä. Keskityin niin kovin että hymykin hyytyi.
Yksi erikoisempi välineiden käyttötapa jäi erityisesti mieleeni mitä en ole missään aiemmin tehnyt. Tosin en ole kovinkaan vakituinen muiden tunneilla kävijä, joten ei kannata luottaa minun sanaani tavallisuudesta poikkeavasta käyttötavasta. Pakaroita treenattiin perinteisellä jalan koukkunostolla ylös konttausasennossa kyynärpäät lattiassa, mutta kumpaankin polvitaipeeseen laitettiin paino. Ensin tuntui siltä että miten ihmeessä tämä voi onnistua, mutta toteutus oli itseasiassa todella helppo kun tajusi että kyllä se paino siellä polvitaipeessa pysyy. Polven ollessa koukussa konttausasennossa ja kun koukistaa vielä nilkan, jää paino todellakin jännittyneen pohjelihaksen avustuksella loukkuun taipeeseen ja pakaralihaksen rääkki voi alkaa. Käytin 4 kiloa, mutta lyhyellä toistomäärällä painavampikin olisi mennyt.
Venyttely (30min)
Tunnin aikana sai valita venyttelikö dynaamisesti vai staattisesti. Dynaamiset ovat ehkä hieman parempi vaihtoehto lihasten rankan pumppauksen jälkeen. Hyvä perustunti tämäkin. Taas pitkästä aikaa oli mukava että sai olla liikutettavana eikä liikuttajana.
Balancen jälkeen on aina niin levollinen ja ehkä jopa hieman katatoninen olo, että siitä on henkisesti aika vaikea jatkaa punttitunnin kaltaiselle tunnille. Johtuu varmastikin suurimmaksi osaksi siitä että balancea ennen olen riehunut kuitenkin jo yhden tunnin minkä jälkeen tunnin rauhoittuminen viimeistelee setin. Mutta nyt ehdin ja jaksoin jäädä. Olin kyllä kolmen ja puolen tunnin jälkeen oikein tyytyväinen. Eikä tunnu ollenkaan pahalta nyt seuraavana päivänä lihaksissa. Pitänee verrytellä tänään kehonhuoltotunnilla hyvin jotta olo on ihan mukava vielä huomennakin.
Hyvää viikonloppua!
Kommentit
Lähetä kommentti